Tapatumakalenteriin voi ilmoittaa omia tapahtumia, jos ne liittyvät kansalaisosallistumiseen.

Kansalaistoiminta

Kansalaistoiminta voi olla niin vapaaehtoistyötä, aktivismia kuin heikoimpien oikeuksien puolustamista. Kansalaisten oma vapaa toiminta on tuottanut suomalaiseen yhteiskuntaan paljon hyvää.

Kansalaistoiminta liitetään usein kansalaisjärjestöihin. Niiden toiminnan Suomessa turvaa kokoontumis- ja yhdistymisvapaus. Kansanliikkeet, kansalaisjärjestöt ja puolueet kokoavat ihmisiä vaikuttamaan yhdessä. Yhteiskunnallisen kansanliikkeen tai kansalaisjärjestön perustaminen ja niissä toimiminen on poliittista osallistumista. Ryhmän ääni kuuluu yleensä yhden ihmisen ääntä paremmin, joten kansalaisryhmille on tilausta.

Kansalaisjärjestöt ja kansanliikkeet toimivat usein painostusryhminä. Se tarkoittaa, että kansalaiset käyttävät valtaansa painostaakseen päättäjiä tekemään kansalaisten kannalta oikeudenmukaisilta tuntuvia päätöksiä. Tällöin vapaasti järjestäytynyt kansalaisryhmä jo tosi asiassa osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja julkiseen päätöksentekoonkin.

Painostusryhmä voi olla esimerkiksi aktiivisesti toimiva vanhempainyhdistys, joka haluaa vaikuttaa kunnan koulujen tulevaisuuteen. Samalla tapaa painostusryhmänä voi toimia tietyn aihepiirin ympärille järjestetty mielenosoitus.

Kansalaistoiminta kiinnostaa suomalaisia

Suomessa yhdistyksiä on väkilukuun suhteutettuna todella paljon. Yhdistysrekisterissä on noin 120 000 yhdistystä, joista toimivia on noin 70 000. Tunnettuja myös Suomessa toimivia kansalaisjärjestöjä ovat esimerkiksi Greenpeace, Unicef, Seta ja Amnesty.

Elävään kansalaisyhteiskuntaan kuuluu myös se, että poliittiselle osallistumiselle keksitään yhä uusia tapoja ja muotoja, vaikkapa kadunvaltausta tai sambakulkueita. Virein ruohonjuuritason kansalaistoiminta on siirtynyt puolueista kansalaisjärjestöihin tai erilaisiin vapaamuotoisiin ihmisten välisiin verkostoihin.

Kansalaisaktivismi kuuluu demokratiaan. Myös mahdollisuus protestiosallistumiseen sekä kansalaistottelemattomuus kuuluvat demokratiaan. Protestoida voi esimerkiksi lakkoilemalla. Protestit ja muu kansalaisaktivismi täytyy kuitenkin aina toteuttaa vallitsevien yhteiskunnan lakien puitteissa.


Jaa somessa

Share on Facebook0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0