21.3.2016

Sarita Friman-Korpela: Eurooppalaiset romaninaiset tarvitsevat teknologiaa ja toisiaan

Brysselin katuja piiskaa hyinen sade. Kosteus tunkeutuu luihin ja ytimiin, on helpompi suojautua pakkaselta kuin kosteudelta. Ohitan rivin kadulla kerjääviä romaninaisia. Monilla on sylissään lapsi, heistä pienimmät ovat vasta muutaman kuukauden ikäisiä vauvoja. Mietin, kuinka moni lapsista on kantajansa oma. Tiedän naisten istuvan samassa paikassa lapset liikkumattomina syleissään kun kokouspäiväni päättyy kymmenen tunnin kuluttua.  Toisin kuin Suomessa, belgialaiset lastensuojeluviranomaiset eivät puutu lasten käyttämiseen kerjuussa. Tunnen hirvittävää voimattomuutta, vaikka minulla on suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa kuin monella muulla.

Romaninaisten tilanne näkyväksi

Etsi kuvasta kääntäjä, insinööri ja ohjelmajohtaja. Eurooppalaisia romaninaisaktivisteja yhdistää halu kannustaa romaninaiset toimimaan. Kuva: Kristina Raducan, Moldova
Etsi kuvasta kääntäjä, insinööri ja ohjelmajohtaja. Eurooppalaisia romaninaisaktivisteja yhdistää halu kannustaa romaninaiset toimimaan. Kuva: Kristina Raducan, Moldova

Romaninaisten ja -tyttöjen tasa-arvon ja oikeuksien edistämisen eteen on tehty viime vuosina paljon töitä Euroopassa. Työ on myös saavuttanut tulosta, ainakin jos tuloksena pidetään kysymyksen nousemista eurooppalaisille päätöksentekoareenoille. Euroopan unioni edellyttää, että jokainen jäsenmaa valtavirtaistaa romanipoliittiseen strategiaansa naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisen. Euroopan neuvosto puolestaan on kohdentanut ensimmäistä kertaa vuosibudjetistaan osan romaninaisten oikeuksiin ja koulutukseen. Huomiota on kiinnitetty romaninaisten poliittiseen osallistumiseen, riskiin joutua ihmiskaupan uhriksi sekä lapsi- ja pakkoavioliittoihin. Suomi on ollut veturina näissä prosesseissa.

Työ tarvitsee tuekseen valtavirtapolitiikkaa ja tasa-arvoliikettä.  Olemme vielä kaukana tilanteesta, jossa romaninaisella olisi edes mahdollista tulla syrjityksi työelämässä tai taistella täyden euron puolesta. Etnisyyden ja sukupuolen yhdistelmää näyttää olevan vielä vaikea käsitellä tasa-arvokysymyksenä. Tämän seurauksena selvästi sukupuolittuneet ilmiöt, kuten tyttöjen kouluttamattomuus ymmärretään joko romanipoliittisena tai ei-etnisenä tasa-arvokysymyksenä. Moniperustaiseen syrjintään ei vielä osata puuttua, eikä oikein kukaan ota koppia itselleen.

Teknologia tasa-arvon vauhdittajaksi?

Myös teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia keinovalikoimaan. Eivätkö esimerkiksi infrastruktuurin ulkopuolelle jätetyt kylät voisi saada sähköään aurinkopaneeleista? Eikö ole olemassa applikaatiota, joka mahdollistaisi lapsen rekisteröinnin heti hänen syntyessään ilman kalliita prosesseja ja lahjuksia? Onhan olemassa keinoja puhdistaa myrkyllistä maata tai juomakelvotonta vettä tehokkaasti ja edullisesti nykyteknologian keinon? Eurooppalaiset romaninaiset tarvitsevat teknologiaa, jotta he voisivat luoda elinkykyiset mahdollisuudet itselleen ja lapsilleen.

Eurooppalaiset romaninaiset tarvitsevat myös äänen ja sen tehokkaan kuulluksi saattamisen. Brysseliin kokoontuneet neljätoista naista kymmenestä eri maasta päättivät tehdä jotakin.  He yhdistivät voimansa ja perustivat kansainvälisen romaninaisten verkoston IRWN-Phenjalipen , jonka missiona on antaa osaamisensa käyttöön ruohonjuuritason naisten voimaannuttamiseksi. Sen jäseneksi voi liittyä myös nainen kadulla.

Lue lisää:

Artikkelin on kirjoittanut Sarita Friman-Korpela, joka työskentelee neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriössä sekä toimii valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *