25.8.2016

Liban Ali Hersi: Oman äidinkielen osaaminen on tie osallisuuteen

Kuva (c) Kuvatoimisto Gorilla
Kuva (c) Kuvatoimisto Gorilla

Kieli on avain osallistua kansalaisyhteiskuntaan ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Suomen tai ruotsin kielen taidon merkitys korostuu kotoutumiskeinona, mutta yhtä tärkeää on myös maahanmuuttajien oman äidinkielen hallinta.

Maailman hahmottaminen oman äidinkielen kautta kehittää yksilön ilmaisukeinoja ja vaikuttaa arvomaailman muotoutumiseen. Oman äidinkielen osaaminen on tärkeä osa yksilön identiteetin muodostumista, sillä kielen kautta kulttuuri siirtyy sukupolvilta toisille. Oman kieli- ja kulttuuritaustan tuntemus auttaa maahanmuuttajia hahmottamaan paikkaansa yhteiskunnassa sekä omassa kieliyhteisössään.

Kun maahanmuuttajat saavat positiivisia kokemuksia niin oman kulttuurisen yhteisönsä kuin kantasuomalaisten parissa, he yleensä arvostavat molempien ryhmien kieliä ja kulttuureja. Tällöin yksilön ei tarvitse kokea uutta kulttuuria ja kieltä uhkana omalle olemiselleen, vaan hän voi omaksua uuden kulttuuripiirin kieltä, tapoja ja arvomaailmaa rauhassa ja hyväksyvässä ilmapiirissä.

Äidinkieli kaiken oppimisen pohjana

Vähemmistökielten oman äidinkielen opetus peruskouluissa on Suomessa vielä nuori ilmiö. Oman äidinkielen oppimisen ei tulisi tapahtua tyhjiössä omana ulkopuolisena saarekkeenaan, vaan yhteiskunnassa tulisi antaa tilaa maahanmuuttajien kielille. Maahanmuuttajia tulee kannustaa oman äidinkielen käyttöön ja kehittämiseen niin julkisesti kuin yksityisesti. Esimerkiksi tänä syksynä voimaan tulevassa peruskoulujen opetussuunnitelmassa oman äidinkielen opetus on huomioitu tarkemmin kuin aiemmin. Yhteiskunnan on viestittävä monikulttuurisuuden ja -kielisyyden olevan globaalissa maailmassa koko väestön etu ja voimavara.

Oman äidinkielen opetuksessa välitetään kulttuurisia arvoja, tapoja ja maailmankatsomusta. Oman maan kulttuuria ei kuitenkaan tule opettaa Suomessa sellaisenaan, vaan opettajan on osattava yhdistää suomalaista arvomaailmaa toisen maan kulttuuriin. Puutteellinen taito arvioida omaa ja valtakulttuuria voi aiheuttaa epävarmuutta vuorovaikutus- ja valintatilanteissa ja vähentää maahanmuuttajien itsemääräämisoikeutta. Kun opetus rakentaa vahvan tiedollisen pohjan kulttuurien ja kielten tarkasteluun, nuori pystyy ymmärtämään ja analysoimaan niin valtaväestön kuin oman yhteisönsä arvomaailmaa ja ajattelua.

Oman kieli- kulttuuritaustan tuntemus lisää osallisuuden tunnetta asuinyhteiskunnassa

Yksilön on tärkeää hahmottaa jokapäiväisessä elämässä tapahtuvia asioita ja ilmiöitä omalla äidinkielellään. Käsitteiden ymmärtäminen vahvistaa osallisuuden tunnetta ympäröivään maailmaan ja tukee kykyä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Siksi suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan ilmiöiden ja käsitteiden tulee olla tuttuja myös maahanmuuttajien omalla kielellä. Tavanomaisesti ulkomaalaisille esiteltävien ilmiöiden, kuten saunan ja sisun, ohella tärkeitä termejä ovat myös sellaiset käsitteet kuten työttömyysturva, sukupuolineutraali avioliittolaki, lasikatto, kestävä kehitys ja sote-uudistus.

Vähemmistökielillä tulisi tarjota tietoa ja uutisia ajankohtaisista asioista, jotta kaikilla Suomessa asuvilla olisi mahdollisuus seurata yleistä keskustelua ja ymmärtää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Tuottamalla tietoa maahanmuuttajien kielillä heille tarjotaan mahdollisuus samaistumiseen valtakulttuuriin ilman suomen tai ruotsin kielen korkeatasoista osaamista. Vain suomen tai ruotsin kielellä tapahtuva yhteiskunnallinen keskustelu ja tiedonanto rajaa ulos ne henkilöt, joiden kielitaito ei ole keskusteluun riittävällä tasolla. Monikulttuurisessa demokraattisessa yhteiskunnassa osallisuutta tulisi rakentaa myös kielellisistä lähtökohdista käsin.

Artikkelin on kirjoittanut Liban Ali Hersi, joka työskentelee erityisasiantuntijana Kotimaisten kielten keskuksessa.

Yksi kommentti aiheesta “Liban Ali Hersi: Oman äidinkielen osaaminen on tie osallisuuteen

  1. Tekstiä vaivaa mielestäni holhoava asenne, joka on jollakin tavalla leimallista suomalaiselle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Näkökulma on asetettu vain maahanmuuttajaan, ja asioita perustellaan tämän kärsimillä haitoilla. Toimenpiteet suorittaa kuitenkin toinen taho – etupäässä kantasuomalaisten pyörittämä kansalaisyhteiskunta – jolle ei kuitenkaan tarjota mitään motivaatiota toimia esitetyllä tavalla. Uskon, että tämä vastavuoroisuuden epäsymmetria on eräs suurimmista maahanmuuttoasioissa skismaa herättävistä asioista.

    Sinänsä kirjoituksessa esitetyt asiat ovat enimmäkseen aivan paikkansapitäviä – tarkastelemme ympäröivän maailman ominaisuuksia juurikin sen läpi. Kuitenkin voi kysyä, että jos mihin hyvänsä ihmisyhteisöön – tässä Suomeen – muuttaa jonkin muun kulttuurin jäseniä, tuovatko he automaattisesti mukanaan myös yhteisön alkuperäisjäsenille vastuun tarjota palveluita (vaikkapa koulutusta) muuttajien kielellä? Eri kulttuurit, ja sitä kautta asiat, ovat minustakin tärkeitä ja hieno asia, mutta onko jokaisella maailman ihmisellä vastuu maailman kaikkien muitten kulttuurien säilymisestä? Vaatimus siitä, että peruskoululaitoksen tulisi kyetä tarjoamaan opetusta sadoilla kielillä on ainakin kohtuuttomasti systeemiä kuormittava. Kun tässä ”monikulttuurisuus” tuo selvän rasitteen, pitäisi pystyä osoittamaan vähän konkreettisemmin saavutettava hyöty, ja nimenomaan systeemiä ylläpitäville.

    Samaten olen vähän allerginen ajatukselle, että kielenhuollollisesti pyrittäisiin vaikuttamaan siihen, että mielivaltaiselle kielelle X voitaisiin projisoida sanasta sanaan jotain tiettyjä sanoja tai konsepteja (tähän on ainakin valikoitunut leimallisesti vasemmistoliberaaleja muotitermejä, jotka nekin on kyllä saatu suomeen käännöslainoina englannista). Tämä kun haiskahtaa ideologisin ja poliittisin perustein tehtävältä kielenhuollolta, mitä en toivo tehtävän omalle kielelleni enkä kyllä siksi kehtaisi vaatia tehtävän kenenkään muunkaan kielelle. Uskoisin ennemmin, että kun joku kieliyhteisö vuorovaikuttaa suomalaisen kulttuurin kanssa, se kyllä orgaanisesti löytää itselleen luontevat keinot ilmaista asiat, joita se pitää tärkeinä, samoin kuin miten nyt kielet yleensäkin elävät. Onko meillä sitten oikeus tehdä nuo päätökset ko. yhteisön puolesta?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Jaa somessa

Share on Facebook32Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0