8.4.2016

Henna Huttu ja Sanna Lindberg: Tien syrjässä vaan ei syrjäytyneenä – köyhä vaan ei osaton

Kuva: Wikipedia
Romanilipun punainen kärrynpyörä kuvastaa romanien vaellusta Intiasta sekä heidän eteenpäinsuuntautuneisuuttaan. Kuva: Wikipedia

Romaniyhteisössä yhteisöllisyys ja osallisuus ovat perinteisesti määrittyneet ensisijaisesti oman perheen, suvun, ystävien sekä yhteisön sisäisen suhdeverkoston kautta. Ennen vanhaan oma verkosto kantoi jäseniään elämässä eteenpäin. Romanien perinteisesti harjoittamissa käsityöläis- ja palveluammateissa hyvät vuorovaikutussuhteet muun väestön kanssa olivat ratkaisevan tärkeitä riittävän toimeentulon, turvallisuuden ja ystävyyssuhteiden kannalta.

Toisaalta kielteiset asenteet, ennakkoluulot, suoranainen syrjintä ja romaniyhteisön muuta väestöä huomattavasti matalampi koulutustaso rajoittivat kuitenkin yhteiskunnallista liikkumatilaa ja osallisuutta. Syrjäkylien teiden syrjillä ja kaupunkien varjoisilla kujilla kulki syrjitty ja syljetty kansa, joka kuitenkin oli elämänsyrjässä vahvasti kiinni.

Osallisuuden edistymisen ehdot

Tänä päivänä voimme iloksemme todeta, että monet asiat ovat kehittyneet yhteiskunnassamme romanien osallisuuden kannalta hyvään suuntaan. Suomi on monikulttuuristunut, syrjinnän kieltävä lainsäädäntö on kehittynyt ja romaniyhteisön koulutustaso noussut huomattavasti. Romanit ymmärtävät aiempaa paremmin, että nyky-yhteiskunnassa menestyminen ja vaikuttaminen edellyttävät vahvaa osallisuutta ja verkostoja myös oman yhteisön ulkopuolelle.

Myös osallisuutta vahvistavilta toimijoilta kaivataan uudenlaista vuorovaikutusta ja kulttuurien välistä aitoa dialogia. Tarvitaan henkilökohtaista kohtaamista, kuuntelua ja todellisten vaikutusmahdollisuuksien tarjoamista. Näiden puutteessa romanin osaksi jää aktiivisen oman toimijuuden sijaan olla passiivinen objekti, toiminnan kohde, joka pahimmillaan joutuu tupaan tullessaan jättämään porstuaan villa- tai nahkatakkinsa lisäksi myös identiteettinsä.

Osallisuuden uudet oletusarvot

Nykyään yhteiskunnallisesta osallisuudesta keskustellaan romaniyhteisön keskuudessa paljon. Yhteisön ajattelutapa ja odotukset osallisuuden suhteen ovat muuttuneet valtavasti. Itse asiassa luottamus pääväestöä ja oikeusvaltion perusperiaatteita kohtaan on kohonnut aivan uudelle tasolle. Täysi poliittinen osallisuus ja syvempi yhteistyö koetaan jo todelliseksi mahdollisuudeksi.

Valitettavasti vastaavaa asennemuutosta ei aina kuitenkaan ole havaittavissa muun väestön taholla. Totuttujen toimijaroolien rajoja rikkova, omaa osallisuuttaan aktiivisesti laajentamaan pyrkivä romani kohtaa usein eriskummallisia tilanteita ja takaperoisia ennakkoluuloja. Tienvieruspysäkillä odottaa tumma kulkija matkalippu kädessään, mutta bussit eivät pysähdy.

Aidon osallisuuden merkkejä

Mikä sitten kertoo romanien osallisuuden lisääntymisestä? Hyviä indikaattoreita kuntatasolla ovat muun muassa romanitaustaisten vapaaehtoisten, työharjoittelijoiden, vakituisten työntekijöiden, yrittäjien, luottamusmiesten, ammattiyhdistysaktiivien, rikos- ja riita-asioiden sovittelijoiden sekä aktiivisesti mielipiteitään mediassa ilmaisevien romanien kasvava määrä. Lasten maailmassa aitoa pyrkimystä osallisuuteen indikoivat kaikille yhteinen harrastustoiminta ja onnistuneet syntymäpäiväkutsut.

Valmiudet romaniväestön täysivaltaiseen osallisuuteen ovat siis paremmat kuin koskaan ennen. Otetaan yhdessä askel oikeaan suuntaan romanien osallisuuden vahvistamiseksi!

Romanien kansallispäivää vietetään 8. huhtikuuta ympäri maailmaa. Tämän artikkelin ovat kirjoittaneet Henna Huttu, joka toimii suunnittelijana Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa ja alueellisessa romaniasiain neuvottelukunnassa, sekä Sanna Lindberg, joka toimii verkostokoordinaattorina Suomen Romanifoorumi ry:ssä.

Yksi kommentti aiheesta “Henna Huttu ja Sanna Lindberg: Tien syrjässä vaan ei syrjäytyneenä – köyhä vaan ei osaton

  1. Hyvä juttu ja huomiot pitävät paikkansa. Esim 20 vuodessa on tapahtunut suuri muutos romanien aktiivisuudessa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *